Sonic

Menestystä puolin ja toisin

2010-09-05T15:05:00.005+03:00

En tiedä taas mistä sitä alottaisi.. no, Sonic on SUOMEN MUOTOVALIO! :) 22.8 kävimme Heinolan KR näyttelyssä, jossa Sonic oli VSP ja saaden SERTn valioitui. Sonicin näyttelyt taitavat Suomessa olla nyt ohitse. Lokakuussa piipahdamme Liettuassa ja Latviassa yrittämässä jälleen valioitumista.

Sonicin kanssa ollaan muutamaan otteeseen käyty jo 2lk:n agiradoilla. Parhaimpana suorituksena ensimmäinen nollatulos (tosin ilman luvaa) 28.8 Ojangosta. Sonicin kanssa jatketaan treenailua ja muutamat kisatkin varmaan vielä edessä.

Rico 6kk

Ricokin on päässyt vähän luomaan pohjaa tulevalle agilityharrastukselle. Vauhdin lisäksi pojalla on kyllä asennetta. Aika näyttää millainen agikoira Ricosta tulee.

29.9 järjestettiin perinteinen SKKY:n kääpiökoirien erikoisnäyttely Kaivopuistossa. Olin ilmoittanut Ricon pikkupentu-luokkaan (5-7kk). Tuomarina olikin tuomarimuutoksesta johtuen Hans Lehtinen. Rico yllätti minut todenteolla esiintymisellään! Rico oli kaikista yhdeksästä pennusta kaunein! BIS kehässä ei jaksettu enää keskittyä tippaakaan.. Pitkä päivä takana ja paljon uutta ympärillä. Seuraavan kerran Ricoa nähdään kehissä 2.10 Lohjan pentunäyttelyssä.

Se SERTeistä parhain

2010-07-18T14:04:00.002+03:00

Paljon on taas ehtinyt tapahtua, mutta suurimmalta osin ollaan poikien kanssa vaan nautittu kesästä. Helteet ovat rajoittaneet kaikenlaista toimintaa ja muutenkin vietämme nyt loppu heinäkuun Sonicin kanssa treenitaukoa.

4.7 Sonic piipahti jälleen näyttelykehässä, tällä kertaa Forssassa. Tuomarina oli Karen Bergbom. Sonic oli PU3 ja sai vara-sert:n. Siispä viimeisen sertin metsästys jatkukoon.

5.7 starttasimme yhden startin verran Hau openissa. Tuomarina oli Seppo Savikko ja rata oli mielestäni kaikista starttaamistamme 1lk radoista vaikein. Rata sinänsä oli melko suoraviivainen, mutta nyt jälkeenpäin kun miettii, ohjasin tosi tyhmästi. Meillä oli alla n. 2vk tauko agilitystä ja se todella näkyi Sonicin vauhdissa! Minulta meni osittain pasmat sekaisin Sonicin vauhdin takia kun en ehtinytkään tehdä mitä olin ajatellut. Kieltoja syntyi juuri se 3 joten hylättyhän se sieltä tuli. Sonic teki hienot kontaktit ja muutenkin liikkui todella hyvin, joten olin kyllä todella tyytyväinen. Niinpä päätin ilmoittaa Sonicin myös seuraavan viikon starttiin.

14.7 oli vuorossa Mia Laamasen rata. Lämpötila hipoi +30 ja mietin jo että lähdenkö kisaamaan. Onneksi sitten lähdin. Kastelin Sonicin mahan jälleen ennen rataa ja se selkeästi helpottaa Sonicin oloa. Rata meni hyvin ja teimme nollatuloksen -5,15s alle ihanneajan. Loppuun asti sain silti jännittää kuinka moni ajan alitti, sillä jaettavien luvienhan määrä on riippuvainen osallistujamäärästä. No, olimme Sonicin kanssa 4. ja saimme viimeisen tarvitsemamme nousunollan 1 luokasta -> SERT! :) Jäimme kolmannesta sijasta vain noin 10 sadasosasekuntia. Sonic on nyt sitten mini 2. Todennäköisesti elokuussa käymme kokeilemassa 2lk ja katsomassa vähän missä sitä mennään.

Ylpeä mini2

Ricon kanssa ollaan keskitytty lähinnä perustottelevaisuuteen. Poika kasvaa minkä ehtii ja intoa löytyy kyllä tekemiseen. Agikentällä Rico on päässyt treenaamaan putkia ja kontakteja. Hienosti se alkaa nyt jo tarjoamaan 2on2off-asentoa kontaktille. Ricolle olen katsellut jo ensimmäistä pentunäyttelyäkin, mutta siitä enemmän kunhan saan ilmoja menemään!

Se on pienestä kii..

2010-06-13T16:39:00.005+03:00

Agilityn täyteinen vkl taas takana. Lauantaina startattiin kahden startin verran Kari Jalosen radoilla Riihimäellä RimA:n kisoissa. Ensimmäinen rata oli agirata. Sonicille tuli tyhmiä kieltoja jotka meni täysin ohjaajan piikkiin. Kieltojen korjauksiin + esim. keinuun tuhraantui paljon aikaa, joten tuloksena oli muistaakseni luokkaa 10vp ja 13s. yliaikaa.. Toinen startti olikin sitten hyppyrata. Ajattelin ettei meidän aika koskaan voisi riittää ihanneaikaa alittamaan, mutta niin vain kävi että alitettiin ihanneaika muutamalla sekunnilla ja saatiin toinen LUVA sijoituksella 2/19. :) Palkinnoksi Sonic sai hienon Hurtta Leather-hihnan, joka ei ole kaupan hyllyllä halvimmasta päästä.. :o Lisäksi hienon haisuli-tyynynliinan.

Sunnuntaina startattiin kahden agilityradan verran Anne Saviojan radoilla Espoossa. Ensimmäinen startti meni omaksi ihmeekseni paljon paremmin kuin yleensä. Minusta Sonicilla oli todella hyvä vauhti ja se oli jo lähdössä ihan innoissaan. Tulos kuitenkin 47.03 ihanneajan ollessa 47.00.. Nice! Oltiin kuudensia. Toinen rata meni hyvin siihen asti kunnes Sonic ei jostain syystä mennyt putkeen (ohjaajan moka(ko)) ja siitä sitten lähti hullunmylly.. eikun koira syliin ja pois radalta!

Rico ©Juha Vaaksio

Vkl jäi loppujen lopuksi tosi hyvä fiilis! Treenattavien asioiden listaan tulee kyllä entistä isommilla kirjaimilla lukemaan: vauhtitreeni! Kieputukset ja erinäisten esteiden suorittaminen ei tuota meillä ongelmia. Vauhtikin on jälleen löytymässä, mutta ei se ole samaa luokkaan kun silloin joskus kun lajia aloteltiin..

Järvenpään KR + muuta touhuttelua

2010-06-06T21:26:00.007+03:00

Sonic pääsi 30.5 sitten viime heinäkuun näyttelykehiin. Tuomarina Järvenpään näyttelyssä oli jälleen Unto Timonen. Sonic sai ERIn ollen AVK3. Sijoitukseen en välttämättä ollut kovin tyytyväinen, mutta suuren suurta iloa tuotti se että tauko näyttelyistä (+agilityn positiivinen vaikutus yhteistyöhön +ikä yms.) ovat tuoneet Sonicille intoa kehiin. Entinen innottomuus oli tipotiessään ja Sonic ravasi rinta rottingilla pää pystyssä. Tuomari kirjoittikin arvosteluun: "-- Liikkuu notkeasti ja tyylikkäästi." Seuraavan kerran Sonicin viimeisen sertin metsästys jatkuu Forssan näyttelyssä 4.7.

Agilityä ollaan treenailtu ja oltu koulutettavana. Ohjattujen treenien lisäksi 29.5 osallituimme Juha Oreniuksen koulutukseen. Sonicin kanssa suurin treeninaihe oli vire. Homma toimikin hyvin kun tein n. 3-4 esteen pätkiä niin että hetsasin Sonicia pallolla ennen suoritusta. Sonicin vire kestää vielä hyvin vähän aikaa, joten nyt jatketaan ensin todella lyhyillä pätkillä hetsaamista ja pikku hiljaa lisätään esteitä.

4.6 Olin Ulla Kaukosen yksityistunnilla opettelemassa Sonicin kanssa hyppytekniikkaa. Sonic ei ollut niin etupainoinen kun olen kuvitellut. "Suurin" ongelma Sonicin kanssa oli harjoituksessa, jossa koiran tulee pidentää laukka-askeltaan. Sonic ei joko hahmoita esteiden välistä matkaa tai se ei vain kykene reagoimaan siihen. Nyt sitten aletaan treenaamaan hyppytekniikkaakin, jotta saadaan Sonicista nopeampi + hypyt rasittamaan vähemmän etujalkoja.

Ricon tukkakin kasvaa kovaa vauhtia!

Rico sen kun kasvaa. Viime viikolla poika sai jo toiset rokotuksensa ja punnitsin sen eläinlääkärikäynnillä: 3kg! Miltei puolet siitä mitä Sonic painaa (n. 6.3kg). Rico on aika luinen, mutta annan tällä hetkellä pojalle niin paljon ruokaa kun se jaksaa syödä. Kasvu on vain niin hirmuisen nopeaa. Ja kyllähän se paljon energiaa tuhlaa tuolla energisyydellään. :) Ricokin pääsi tokoilemaan kun Sonicin viimeisellä tokokerralla ei ollut muita paikalla. Katsottiin miten voisin alkaa opettaa perusasentoa, jotta Rico alkaisi tarjoamaan sitä luonnostaan. Lisäksi Rico pääsi koittamaan ruutua. Namialusta oli ruudun keskellä ja Rico alkoi ensimmäisen kerran jälkeen hienosti tarjoamaan ruutua! Wau! Otettiin luoksetulo kerran ja hienosti Rico juoksi niin lujaa kuin jaloistaan pääsi. Palkkasin tässä vauhdista ja Rico oli ihan innoissaan. Sitten ihan vähän tunnistusnoutoa. Rico sai myös oman tunnistuskapulansa (puupalan) ja hienosti se jo kentällä nosti kapulaa suuhunsa. Ricon suhteen olen niin tyytyväinen tuohon naksuttimen käyttöön ja siihen miten Rico nykyään tarjoaa liikkeitään. Agilityssä Rico on kierrellyt hienosti siivekkeitä ja uutena testasin Ricon kanssa keppeihin ohjureita. Olen päättänyt nyt opettaa kepit Ricolle ohjureilla alusta lähtien. Jo nyt ensimmäisellä kerralla Rico jo suoritti muutamaan kertaan kepit ohjureiden avulla. Vähän kyseiset muovihärpäkkeet peloittivat poikaa ja nopeasti piti päästä niiden välistä pois.. :D Mutta Ricosta saadaan vielä jonain päivänä varmasti hyvä agikoira(kin). :) Ei siis sillä etteikö Sonicistakin!

K, K, K, Hyl.. K, K, K, Hyl..

2010-05-23T09:28:00.004+03:00

Eilen startattiin kahden radan verran Vantaan Ojangossa, BAT:n järjestämissä kisoissa. Lämpötila oli jo klo 9 aikaan aika korkealla, mikä näkyi monessa, etenkin turkillisessa, koirassa. Tuomarina olikin tuomarimuutoksesta johtuen Anne Savioja. Radat olivat yksinkertaisia, muttei ihan yhtä suoraan juoksua kuin viime viikonloppuiset. Kävin tekemässä muutaman esteen toisella radalla, niin tällä kertaa ei ilmennyt perinteistä Sonicin häröilyä ensimmäisellä radalla.

Ensimmäisellä radalla Sonic oli jälleen niiiin hidas. Ongelmia riitti taas sylikaupalla. Sonic ei HYPÄNNYT ESTEITÄ.. liekö johtunut kuumuudesta, kun se kiersi vaikka kuinka monta estettä, kepeillä se hyppäsi yhden välin yli.. kieltoja kiellon perään, joten hyllyhän siitä tuli. Kaikista "pahimpana" juttuna, Sonic hidasteli nyt myös keinulla. Keinu oli kolmantena esteenä ja Sonic vaan haisteli, haisteli, haisteli keinua.. Sama puomilla.. En oikeasti tiedä enää mitä tehdä tuon ongelman kanssa!!!! Treeneissä se ei sitä tee! AGH..

Toinen rata oli myös mukava. Sonicilla oli mieletön vauhti!! Tai mieletön ja mieletön, mutta Sonicille pitkästä aikaa oikeasti hyvä vauhti. Kunnes kuudentena esteenä oli muuri.. Sonic EI HYPÄNNYT MUURIA.. kielto, kielto, kielto... HYL! Savioja tuli onneksi auttamaan, otti muurin päältä pois ne "pyöreät palikat" ja sitten Sonic suostui hyppäämään. Liekö johtuva siitä että oli musta muuri..(?) Loppurata meni todella vauhdikkaasti ja puhtaasti; puomia ja keinua ei tarvinnut haistella, kepit mentiin oikein ja suht vauhdikkaasti.. Minun mielestä meidän paras kisarata muuria lukuunottamatta. Kastelin Sonicin mahan juuri ennen kisasuoritusta, se ilmeisesti viilensi. Kisojen jälkeen kävinkin ostamassa tarvikkeet ommellakseni Sonicille viilennysloimen.

Mutta taas tuli huomattua se, miten itse olettaa jonkin esteen olevan niin helppo nakki. Kuumuus teki kyllä varmasti tehtävänsä. Täytyy varata Sonicille muutenkin jälleen fysioterapia, ettei mitään suuria jumeja ole ilmestynyt ja Sonic olisi siksi niin vastahakoinen hyppimään. Toisaalta treenit torstaina menivät ihan hyvin.. Ääh, koirat on outoja.. Aina ilmenee uusia juttuja jotka eivät vaan toimi. Kaikista suurin ongelma lienee edelleenkin se, ettei Sonic leiki! Sitä on mahdotonta saada kierroksille ilman sitä. Se palkkautuu kyllä nameista, mutta ei se mitenkään kierroksille mene -> ei sitä vauhtia tule.. Mietin ensin ilmottavani Sonicin 12.6 ja/tai 13.6 kisoihin, mutta tuo keinu-puomi-sekoilu lannisti todenteolla, vaikka muuten vauhti oli toisella radalla hyvää. Treeniä treeniä..

Tokoa ja agilityä, unohtamatta ensimmäistä LUVAA

2010-05-16T20:48:00.007+03:00

Kirjoittamiset on taas venyneet ja paljon ollaan treenattu. Etupäässä agilityä. Säiden parantuessa yhä useampana päivänä olen suunnannun Ojankoon treenaamaan.

painituokio

Tokokurssimme huipentui viime tiistaina järjestettäviin epävirallisiin tokokilpailuihin. Lähdin hyvällä mielellä kisailemaan, sillä koe oli treenikentällämme ja treeneissä liikkeet ovat sujuneet hienosti. Mutta kokeessa, mitä vielä.. hävetti! Luoksepäästävyydestä ja paikallamakuusta 10. Tosin ensimmäisellä otoksella paikallamakuussa eräs belggari lähti toisen koiran kimppuun ja SONIC lähti uhoomaan noille isoille koirille.. siinä vaiheessa olin jo että MITÄ!?! Uusinnassa Sonic pysyi hievahtamatta paikalla, jes! Yksilöliikkeissä ei ollutkaan sitten kehumista. En jaksa edes alkaa erittelemään, sillä Sonic teki kaiken väärin ja juuri niin kuin ei koskaan ole treeneissä tehnyt. Taitaa meidän tokoharrastus kyllä jäädä taas. Ei saisi lannistua vastoinkäymisistä, mutta niin kauan kun Sonicilla on noita motivaatio-ongelmia, on selvästi turha yrittää panostaa kahteen lajiin. Agility kun kuitenkin on se meidän ykköslaji.

Ricon uusi unikaveri - mun reino!

Agilityn saralla ulkokauden myötä on ilmestynyt uusia ongelmia. Puomia olen saanut paremmaksi käymällä treenamassa Ojangossa leveää ns. vauvapuomia. Silti hidastelua on vielä silloin tällöin. Uutena "ongelmana" ensimmäisissä ohjatuissa ulkotreeneissä oli kepit. Kepeissä ei ole ollut mitään ongelmaa, mutta syy löytyi: Sonic ei kerta kaikkiaan kestä pallopalkkaa kepeillä. Se juoksee keppien läpi odottaen koska pallo lentää. Siispä kepeillä pysyttäydytään ainakin toistaiseksi namipalkassa. Muuten olen ottanut muutaman esteen pätkiä, hyvin palkaten jotta saadaan lisää motivaatiota.

15.5 olin ilmottaunut Sonicin kahteen starttiin Kirkkonummen kisoihin, joiden yhteydessä käytiin myös villakoiramestaruuskisat. Meidän epäonneksemme tuo villiskisarata oli ensimmäinen rata, josta saimme HYL:n jo toisen esteen jälkeen. Sonic pujotteli kaikista ohjaamisistani ja huudoistani huolimatta jalkojeni ohitse takana olevalle puomille. Lisäksi Sonic ei suorittanut keppejä, eikä puomia kunnolla, eikä todellakaan pussia.. Suunta ei taas ollut kuin ylöspäin. Toiselle radalle lähdettiin siis asenteella että kunhan nyt vähän paremmin menisi. Molemmat radat olivat todella yksinkertaisia, suoraa paahtoa. Toisella radalla, ensimmäisen kolmen esteen hyppysuoran jälkeen Sonic ei taas käskyistäni huolimatta ottanut tiukkaa vasenta seuraavalle aidalle vaan lähti nuuskimaan edessä häämöttävää keinua. Meidän onneksemme Sonic ei siihen koskenut eikä kyseinen tuomari antanut kiepistä kieltoa. Niinpä matka jatkui enemmän ja vähemmän vauhdikkaana. Puomin Sonic juoksi ja teki nätit kontaktit. Kepit otin varman päälle, joten hitaasti ne menivät. Mutta kaikesta häröilystä huolimatta alitimme ihanneajan ja saimme ensimmäisen LUVAn sijoittumalla toisiksi!! :) Olen tästä niiiin iloinen. Tulipahan todistettua että ykkösluokassa selkeesti ehtii ihanneaikaankin tekemään vähän omiaankin.. ;D Ensi viikonloppuna taas kisat, tällä kertaa Ojangossa.

Pojat nauttimassa auringosta

Ja nyt ne on täällä, nimittäin punkit! Perjantaina kävin koirien kanssa lenkkeilemässä mustikkamaan hulppeissa maisemissa, joista kotiin tuliaisina olikin pari irtonaista punkkia, toinen tippui Ricosta pöydälle ja toinen käveli minun kädessäni (iiiiiuh) sekä yksi pirulainen oli ehtinyt tarttua Ricon niskaan.. Muuten kesän tulossa ei ole mitään valittamista!

Sonic opettelee leikkimään

2010-05-01T19:41:00.018+03:00

Agilityn hallikausi on nyt sitten loppu. Torstaina KAT järjesti leikkimieliset kaudenpäättäjäiskisat. Kaikki osallistuneet seuran koirakot kilpailuluokasta huolimatta suorittivat saman radan. Möllit saivat tietenkin helpotusta pisteidenlaskussa. Rata oli suhteellisen yksinkertainen vauhtipätkä. Sonicin kanssa suoritimme radan virheettömästi aikaan 43,29s (en tiedä ihanneajasta). Tuossa ajassa Sonic ehti käydä moikkaamassa myös "tuomaria".. heh.. :D Jopa puomilla Sonic juoksi, vaikkei kyllä niin lujaa kun voisi. Näin radan videolta jälkikäteen ja aika.. epäsujuvaa se meno vielä on minulla. Sonic menee hienosti, mutta paljon treenattavaa vielä on. Olimme kuitenkin kaikista koirakoista 3. parhaita ja mineistä 2:a. Sonic sai taas pari hienoa leluja ja vähän naposteltaa. Toinen lelu lahjoitettiin pikkuveikalle. Rico oli mukana haistelemassa tunnelmaa. Hienosti se oli vapaana hallissa, leikki ja otti kontaktia. Sen ajan kun Sonicin kanssa touhusin ja toimin radalla ajanottajana poika alkuun nukkui häkissä, lopussa esitti ennemminkin jonkinlaista oopperaa..

Vappuaatto sujui rauhallisissa tunnelmissa. Kävimme lenkkeilemässä Sipoon Viirilässä Palokalliolla. Ricon ensimmäinen kunnon metsälenkki. Siellä se juoksi Sonicin perässä minkä ehti, mutta liian kauas meistä joutuessaan kääntyi juoksujalkaa takaisin.

"mammaa!"

Sonic ja Rico: Paita ja Peppu

Ei tainnut tästäkään puudelista vesikoiraa tulla.. :p

Tänään käytiin Ojangossa jälleen treenaamassa agilityä Tanjan & Alsun, Tracen, Minnin ja Stellan kanssa. Tein Sonicin kanssa irtoamisia (opetan sille paraikaa uutta käskyä eteenirtoamiseen) ja hieman puomia.. Aiemmin jo ollut puhetta paljon tuosta kun Sonic ei suostu leikkimään agikentillä. Nyt olen ottanut tämän työn alle. Kotona Sonic kuitenkin leikkii vetoleikkejäkin innoissaan, mutta kentällä tai edes ulkona se ei innostu samaisista leluista. Niinpä nyt ensimmäinen iso treeniasia agilityn suhteen Sonicille on opetella leikkimään. Ilman leikkiä en saa sille koskaan sellaista vauhtia mihin se pystyisi. Treenien jälkeen kiersimme vielä pitkän, yli tunnin lenkin Ojangon metsissä. Hienosti Rico jaksoi koko matkan mukana leikkien muiden koirien kanssa.

Rico ja Stella. Rico on 4pv Stellaa vanhempi, niin johan sitä ollaan niin äijää!

Rico esittelee mamman kutomaa villapaitaa (huom! paita ei ole pelkkää rekvisiittaa, pikkuinen palelee)

Ricon kanssa suurin opettelun aihe on ulkona nätisti kävely; ei purra hihnaa, ei roikuta Sonicin karvoissa, annetaan tehdä Sonicin rauhassa tarpeensa ja etenkin ohitetaan vastaantulevat ihmiset tai koirakot nätisti. Nyt Rico alkaa pikku hiljaa tajuta homman idean.. :)

Ensimmäinen putkitreeni

2010-04-29T11:24:00.004+03:00

Tiistain tokoharkoissa otin ensimmäistä kertaa Sonicin kanssa kaikki alokasluokan liikkeet putkeen. Näin sai selville missä on parannettavan varaa ja missä ei. Viikon aikana olen jo treenannut muutamia liikkeitä yhteen ilman palkkaa.

Luoksepäästävyyden
teki ulkopuolinen mies. Sonic omaan tavalliseen tapaan olisi halunnut nuolla naamaa.. x) Riippuu niin paljon tuomarista sakottaako se tuosta pisteitä vai ei.

Paikkamakuu
Sonic pysyi hievahtamatta koko ajan, vaikka vieressä koirat nousivatkin! Täysi 10!

Seuraaminen hihnassa ja ilman hihnaa
olivat molemmat hieman.. noh, seuraaminen on liikkeenä muutenkin niin kesken, joten Sonicista huomasi hyvin epävarmuuden kun seuraamista vaan jatkettiin ja jatkettiin. Juoksussa Sonic ei pysynyt ollenkaan matkassa. Ei auta kuin treenata ja treenata! Seuraaminen ei kuitenkaan ole mitenkään helppo liike.

Luoksetulo
on meidän pravuuri. Täysi 10 ja silmissä näki kuinka vire jälleen nousi.

Seuraamisesta seisominen
Sonicin seuraaminen oli huonoa, mutta hyvin pysähtyi ja pysyi paikallaan (jos oikein muistan :D).

Seuraamisesta maahanmeno
Tässä vaiheessa Sonic oli jo ihan ulalla.. :D "mitä mä teen väärin kun palkkaa ei tule?" Ei mennyt maahan, vaikka yleensä melko varma liike ollut.

Hyppy
on toinen liikkeistä joka nostattaa selvästi virettä. Täysi 10 myös.

Elikkäs meillä on huikeat 3 varmaa liikettä; paikkamakuu, luoksetulo ja hyppy (parempi sekin kun ei mitään). Se mikä edelleen tökkii on seuraaminen. Maahanmeno ja seisomaanjääminenkin ovat sinällänsä varmoja, kunhan saadaan tuo seuraaminen vaan kohdalleen. Nyt koitetaan sitten kasvattaa seuraamisessa ja muissakin liikkeissä tuota vireen kestoa. Toisaalta ei ole kauaa kun poika vasta "oppi" seuraamaan kunnolla. Nyt se tekee jo muutaman metrin pätkää innolla ja hyvällä kontaktilla.. :)

TK1 vielä tänä vuonna?

2010-04-21T14:26:00.004+03:00

Kevät tulee ja ahkeruus treenaamiseen kasvaa taas. Tiistai aamuna lähdin Sonicin kanssa Ojankoon tarkoituksena treenata niin tokoa kun agilityäkin. Sonic oli agilityn saralla kuin hidastetusta leffasta. Kestin reilut 10min katsella touhua ja päätin siirtyä tokokentän puolelle.

Sonic on taas omaksunut hienosti tuon tokon. Veikkaan että suurin syy on se, että tokossa saa tiuhaan tahtiin makupaloja, ahne koira kun on. Mutta SONIC ALKAA VIHDOIN OPPIMAAN SEURAAMISEN! Tiistai illalla oli ohjatut tokotreenit joissa keskityimme erilaisiin paikallamakuisiin ja seuraamiseen. Otimme alkuun paikallamakuuta eri matkoilta, niin että yksi koirakko teki luoksetuloa ja lopulta niin että viereinen koirakko otti luoksetulon. Sonic oli yksi harvoista koirista joka pysyi maassa kaikki nämä, vaikka tärisikin kylmyydestä. Paikallamakuu on suhteellisen varma liike Sonicilla. Sitten otimme yksitellen seuraamista. Olen ennenkin treenannut sitä "neliön" avulla, mutta nyt treeni sai ihan uudet ulottuvuudet. Sonic osaa seurata muutaman askeleen kunnon kontaktilla ja siksi tämä treeni sopi hyvin. Jokaisen neliön kulmalla teimme käännöksen, minkä jälkeen pysähdyksen. Sonic innostui treenistä ja tarjosi kumpaankin suuntaan hyvää seuraamista. Käännöksissä autan vielä aika paljon, sillä seuraamisen suhteen ollaan niin alkutekijöissä. Lisäksi tuo neliö auttaa minua hahmottamaan ja tekemään korrektit käännökset. Ilmoitin Sonicin 11.5 pidettäviin möllitokokisoihin Ojankoon.. iiks.. Jospa sitä ennen saisimme seuraamisen edes siihen malliin, että koira tekisi kunnolla muutaman metrin.

Tänä aamuna kävin jälleen Ojangossa treenaamassa. Agilityssä oli jälleen vauhtia (paitsi sillä kirotulla puomilla) ja tokoilu sujui paremmin kuin hyvin! Sonic tekee niin innolla jälleen!

Sonicin ja Ricon painileikit

Kyllä Sonicista vielä tokokoira(kin) tehdään!

2010-04-15T11:24:00.007+03:00

Tiistain tokotreeneistä jäi toooosi hyvä fiilis. Viime kerran mitääntekemättömyys oli poissa. Aloitamme treenit aina "kehään" tulolla, jossa ohjaaja koskettelee koiraa koiran seistessä vierellä. Siitä jatkamme yhteiseen paikallamakuuseen jota edeltää luoksepäästävyys. Viime kerralla Sonic hyppi luoksepäästävyydessä ohjaajaa päin, mutta nyt sen kontakti ei katkennut ja Sonic istua nökötti vierellä, jes! Paikallamakuusta sain palautetta, etten turhaan mene palkkaamaan koiraa kun vierellä olijat menevät. Pitäisi vaan luottaa koiraan ja ottaa pidempi välimatka. Varsinaisina treeniliikkeinä tällä kertaa olivat hyppy ja luoksetulo. Luoksetulo täys 10. Ainoa "moka" oli kun en itse tajunnut kävellä niin kauaa kun liikkeenohjaaja käskee pysähtyä. Hyppy myös 10. Seuraavalla kerralla on vuorossa meidän kompastuskivemme: seuraaminen.

Rico kasvaa silmissä ja oppii uutta minkä ehtii. Viimeisin saavutus on naksuttimen oppiminen. Sen avulla kun saa nopeutettua oppimista, varsinkin kun pienen pennun kanssa ei montaa minuuttia voi harjoitella. Olen käynyt Ricon kanssa pienillä lenkeillä niin että Sonic on mukana. Silloin Rico seuraa Sonicia. Nyt olen alkanut "lenkittää" Ricoa myös yksin, sillä selkeästi se tuntuu leimautuvan ulkona Soniciin minun sijaan.. Pikku hiljaa hyvä tulee! :)

Ricon uusi lempipaikka

Pennuntuoksua

2010-04-11T11:47:00.007+03:00

Niin se päivittely on TAAS todella jäänyt vähille. Josko nyt sitten parannusta asiaan.. Tosiaan, 6.4 saapui laumamme jatkoksi pienen pieni kääpiövillakoirauros Rico (Canmoy's Flying Men). Tiedossa on ollut jo pitkään että Sonic vielä jonain päivänä saa kaverin kunhan sopiva löytyisi. 12.2 syntyi kaksi pientä pentua, tyttö ja poika, mukavasta yhdistelmästä, joista poika sai kunnian muuttaa luoksemme. Vaikka Rico olikin vasta 7,5vk tullessaan, se osottautui hyvin rohkeaksi pikkumieheksi. Sitä ei pienet vastoinkäymiset hetkauta. Toivotaan että Ricostakin saadaan tulevaisuudessa hyvä agilitykoira. Nyt vielä panostetaan ihan tuohon perustottelevaisuuteen.

Sonicin kanssa olemme koko kevään aktiivisesti treenanneet agilityä. Kaikki huipentuikin HAU:n järjestämiin pääsiäiskisoihin Purinalla, jossa korkkasimme Sonicin kanssa kisauran. Kisoissa oli 1lk:lle kaksi starttia; hyppyrata ja agilityrata. Ensimmäisenä vuorossa oli hyppyrata. Oli työn ja tuskan takana saada Sonic ottamaan kontaktia, sillä hallin hiekkainen maa tuntui olevan minua kiinnostavampi.. :( Radalla kaikki meni hyvin renkaalle asti, kunnes Sonic hyppäsi renkaan sivusta. Siitä se alamäki sitten alkoi. Sonic ei selvästi kestänyt tuota renkaan korjausta, sen vire laski loppujaankin ja poika lähti painelemaan omiaan. Yritin vielä jatkaa rataa, mutta eihän siitä mitään tullut. Olin valmis tekemään Sonicista rukkaset siinä vaiheessa. Pitkään aikaan ei ole enää ollut tuota karkailuongelmaa ja nyt taas.. noin suuri takapakki laittaa aina harmittamaan. Toiselle radalle minulla ei sitten ollutkaan mitään odotuksia. Kunhan koira pysyisi hanskassa. Sonic oli jo sen verran väsyneempi (ja tottuneempi halliin) että otti hyvin kontaktia ja keskittyi minuun. Niinpä toisen radan suoritimme puhtaasti, mutta aikavirhettä tuli 13.30s. Sonic oli puomilla kuin hidastatetusta elokuvasta jota katsotaan vielä hidastettuna. Se otti puomilla askeleen, katseli ympärilleen ja minua, otti askeleen, katseli minua jne.. :DDD Tilanne oli lähinnä aika koominen.. Uuden paikan ja tilanteen aiheuttama väsymys näkyi jo koirassa. Mutta olin TODELLA ylpeä Sonicista sitten loppujen lopuksi!! Ainahan uusi paikka jännittää. Uusia kisoja on jo katseltu. Nyt vaan treenaamaan etenkin sitä puomia!

Sonic kisojen ja suihkun jälkeen:

6.4 aloitin jälleen Sonicin kanssa TOKO:n. Tällä kertaa Hakunilan Seudun Koiraharrastajien kurssilla. Tavoitteeni tämän ekan tunnin osalta oli saada Sonicille kunnon vire.. Joka sitten epäonnistui heti alkumetreillä. Treenasimme samalla kentällä jossa olen käynyt Sonicin kanssa omatoimisesti treenaamassa agilityä, sillä varsinainen tokokenttä oli vielä lumen peitossa. Sonic karkasikin muutaman kerran A:lle ja teki mitä hienoimmat kontaktit.. :D Hainkin sitten vähän intoa agilityesteistä. Kummasti vire nousi tappiinsa. Emme ole kunnolla tokoilleet niin pitkään aikaan joten nyt sekä koira että omistaja ovat vähän jäässä. Pitää alkaa itsekin muuttaa asennettaan tuon Tokon suhteen.. TOKOKIN ON KIVAA!!! :D

Sonicin kanssa olen pohtinut noita palkkausasioita. On ketunhäntäleluja, palloja, kumikanoja ja vaikka mitä.. Mutta makupalat ne ovat Sonicille se numero 1. Sonic ei vaan innostu ja palkkaudu muualla kuin kotona esim.vetoleikeistä. Mutta jos koira palkkautuu nameilla, niin mikä jottei.. Kun nyt vaan löytyisi jollain se kultainen keskitie.. sitä siis odotellessa..

Kontrollikäynti fyssarilla

2010-01-10T22:53:00.004+02:00

Kävimme perjantaina 8.1 jälleen Sonicin kanssa fysioterapeutti Anna Boströmin luona eläinklinikka Aistissa. Edellinen käyntimme oli lokakuussa ja siitä asti olen jumpannut Annan ohjeiden mukaan Sonicia. Hyvä että olenkin jumpannut, sillä selvää kehittymistä on tapahtunut! Sonicin oikea kyynär on tosiaan jo huomattavasti tiukempi. Vasemmassaki on selvää kehitystä, mutta se on edelleen hieman löysä.

Anna oli myös tyytyväinen kehitykseen. Hän sanoi että vasemman etujalan lavan lihaksisto on epätasaista ja lisäksi siellä oli pientä jännittyneisyyttä. Mutta tähän hän sanoi että melkein ihmettelisi jos näin ei olisi, sillä nuorille koirille tuo on yleistä. Lihakset eivät kehity tasaisesti. Oikeassa etujalassa ja lavassa alkaa olla jo hyvää lihaksistoa. Hienoa! :) Anna tutki Sonicin muutenkin läpi, eikä jumeja ollut tälläkään kertaa.

Saimme jälleen uusia jumppaohjeita ja kontrollikäynnillä käymme taas parin kuukauden päästä. Vanhoina jumppina säilyivät ristikkäis-seisonta, laatikkojumppa ja jumppapallon päällä makaamista Anna suositteli agilitytreenien jälkeiseksi ns. palauttavaksi harjoitukseksi. Ristikkäisseisontojen määrää (nostellaan vuoronperää koiran vastakkaisia jalkoja) nostettiin, sillä tasapainossa on myös huimasti kehitytty, mutta aina on parantamisen varaa. Täysin uusina treeneinä saimme jokatoinen päivä tehtävät jumpat, joissa toisessa molemmat etujalat ja toisessa molemmat takajalat ovat laatikon päällä ja toiset jalat epätasaisella alustalla, kuten sohvatyynyllä. Jumpassa, jossa takajalat ovat tyynyn päällä, treenataan etenkin etupään hahmottamista. Koiran seisoessa etujalat laatikolla, sen takajalkoja nostellaan vuorotellen ilmaan. Sonicin kanssa tässäkin on pidettävä huoli, ettei se seiso sellaisessa asennossa että sen kyynärät pääsevät harottamaan. Toisessa jumpassa jossa taasen koiran takajalat ovat laatikolla ja etujalat tyynyllä, nostellaan myös takajalkoja. Tämä treenaa etenkin koiran takapään hahmottamista. Tässä huomasin että Sonic selvästi joutuu ajattelemaan mitä niillä takajaloilla tekee, kun tasapaino meinaa heittää. Uskon kyllä että näistä jumpista tulee taas olemaan paljon hyötyä, sillä nyt jo kehitys on ollut näin hyvää parissa kuukaudessa. Agilitystä Anna sanoi, että tiukkoja käännöksiä voi alkaa pikkuhiljaa opettamaan. Meillä ei Sonicin kanssa ainakaan 1-luokassa tule vauhti olemaan este nollatuloksiin, mutta hyvähän ne käännöksetkin olisi opettaa tiukoiksi jo tässä vaiheessa.. Mutta jumppia jatketaan, niin luulen että jo kesällä kyynärät ovat paremmat kuin koskaan!

Vuosi 2009

2009-12-29T17:26:00.009+02:00

Vuoteen on mahtunut paljon kaikenlaista ohjelmaa Sonicin kanssa, niin uusia kuin vanhojakin harrastuksia, toisten koirien kanssa peuhaamista ja lenkkeilyä siellä täällä. Tässä vuosi 2009 pähkinänkuoressa.

Alkuvuodesta kävimme Helsingin seudun kennelpiirin toko 2-kurssin. Muutaman kuukauden tauon jälkeen jatkoimme tokoilua kesällä tokolupauksien ryhmässä. Ohjaajana toimi Pirkko Bellaoui. Agilityn tullessa kuvioihin ja vieden tokosta mielenkiinnon, päätin jatkaa tokoa toistaiseksi vain harrastusmielessä ja lopetimme Sonicin kanssa elokuussa ohjatuissa treeneissä käymisen. Aikomukseni olisi vielä jossain vaiheessa suorittaa Sonicin kanssa TK1 koulutustunnus. Mahdotonta se ei ole, sillä alokasluokan liikkeet sujuvat hyvin seuraamista lukuunottamatta.. ikävä kyllä seuraamista taitaa olla eniten.. :D Noh, pikku hiljaa..

Tammikuussa pääsin Sonicin kanssa mukaan Super play's kennelin agilityn alkeiskurssille, Sonic mustana hattarana kääpiösnautsereiden seassa. Innostuin lajista kuin myös Sonic, joten Sonicin kanssa osallistuimme Keravan Agility Teamin jäsenkatselmukseen, päästen mukaan seuraan. KAT:ssa aloitimme ohjauskurssilta, joka keskittyi nimensä mukaisesti eri ohjaustekniikoihin. Kurssilla opimme Sonicin kanssa molemmat paljon. Talveksi hain treenipaikkaa kisatavotteellisten ryhmään ja senhän me saimme. Talvikautena treenaamme Hyvinkäällä koiraurheilukeskuksessa. Kausi jatkuu vielä huhtikuun loppuun. Ensi vuodelle on ostettuna kisalisenssi ja kunhan muutamat asiat sujuvat haluamallani tavalla ilmoitan Sonicin ensimmäisiin virallisiin kisoihin. Kaksissa epävirallisissa kisoissa kävimme jo vuoden 2009 aikana. Sonicin kanssa kehitys on ollut huimaa., niin koiran kuin ohjaajankin. Vuosi sitten alkeiskurssi ja nyt jo viralliset kisat mielessä.. :)

Keväällä 2009 osallistuin ammattihandleri Gerald O'Shean perus- sekä jatkokursseille. Kurssit olivat antoisat ja valottivat paljon näyttelytoimintaa. Näyttelyissä olen Sonicin kanssa vuoden aikana piipahtanut yhteensä 6 kertaa. Erittäin hyvin mielessä on ensimmäisen kerta junioriluokassa villakoirien erikoisnäyttelyssä kaapelitehtaalla. Sonic sai ERI:n ja esiintyi nätisti. Sonic sai vuoden aikana 2 SERT:iä, toisen Tuomarinkartanosta 30.5 ollen ROP ja toisen Tuusulasta 4.7 ollen VSP.

Vuosi 2010 tuo tullessaan uudet kujeet, niistä myöhemmin lisää.. Mahtavaa Uutta Vuotta 2010!

Voi että tätä päivittelyn ahkeruutta..

2009-12-26T21:49:00.006+02:00

Niin siinä vaan on käynyt ettei taas paljon ole tullut päiviteltyä. Kaikenlaista on Sonicin kanssa treenailtu ja touhuttu. Tällä hetkellä vietämme Sonicin kanssa agilityssä ansaittua treenitaukoa. Niin vain syksyn hallikausi on kulunut. Sisätreenit jatkuvat vielä huhtikuun loppuun asti. Toivon syvästi että lumet sulaisivat suht aikaisin, että pääsisin pojan kanssa treenaamaan Ojankoon. Olen huomannut monia asioita joita on syytä treenata, mutta siitä myöhempänä.

20.12 sunnuntaina kävin Sonicin kanssa taas epävirallisissa agilitykisoissa Hyvinkään koiraurheilukeskuskessa. Tällä kertaa mölleillä oli valittavana agility- sekä hyppyrata. Päätin koittaa tikulla jäätä ja otin Sonicin kanssa yhden startin molempia. Osallistujia kummallakin radalla oli hieman yli 20. Molemmat radat suoritimmekin Sonicin kanssa nollaratoina. Jee! :) Hyppyrata oli helppo, nopeaa etenemistä ja irtoamisia putkiin. Sonic oli oudossa vireessä + olimme toisia radalle lähtijöitä, joten en ehtinyt saada Sonicille kunnollista virettä ennen suoritusta. Siitä huolimatta Sonic kulki hyvää vauhtia, mutta kohdassa jossa oli kaksi aitaa rinnakkain ja toisesta aidasta hypättiin yli ja seuraavasta takaisin, päätti Sonic lähteä haistelemaan hallin reunalla kasassa olevaa puomia. Tästä ei virhepisteitä tullut sillä Sonic ei kieltäytynyt mistään esteestä eikä suorittanut ylimääräisiä. Radan ihanneaika oli 44s ja meidän aikamme oli tuosta häröilystä huolimatta 38,72s ja kolmanneksi sijoittuneen aika oli 37,62s. Jäimme siis niukasti neljänsiksi. Agilityrata ei myöskään ollut vaikea. Radalla oli sekä A että puomi sekä useampia putkia yms. Jälleen kerran Sonic oli ihmeellisessä vireessä tai lähinnä ei ollut missään vireessä. Se kulki silti hyvin, mutta yhdestä putkesta ulos tullessaan, Sonic juoksi monta metriä kunnes yhtäkkiä kääntyi takaisin putkelle haistelemaan.. Sonic ei koskenut putkeen joten virhepisteitä ei tullut, mutta aikaa tässä tuhraantui niin että ylitimme ihanneajan 0,41s:lla. Sonic ei ole koskaan ennen jäänyt haistelemaan kesken rataa, mutta ei ollut ainoa koira joka teki niin. Mutta mitä luultavimmin Sonic oli todella poikki vielä edellispäiväisestä kuusenhakureissusta, jolla Sonic sai hyppiä hangessa itsensä ihan loppuun. Sunnuntaiaamunakaan poika ei olisi millään tahtonut nousta. Tietääpähän nyt ettei rasita poikaa ihan loppuun jos seuraavana päivänä on kisat.

Mutta siitä mitä olen huomannut että Sonicin kanssa tulisi todella treenata ennen ensimmäistä virallista starttia. Tahdon Sonicin osaavan tietyt asiat kunnolla ennen ekaa starttia. Kisata ehtii kyllä. Mutta niin, olemme viime aikoina tehneet treeneissä aina erinäköisiä ratoja, joissa on treenattu eri ohjauskuvioita ja esteitä. Se mitä olen huomannut Sonicin kanssa, niin enemmän täytyisi taas alkaa tekemään muutaman esteen sarjoja joista seuraa kunnon palkka. Sillä tuohon saa kummasti lisää vauhtia. Sitten yksi iso treenauksen kohde on kepit. Sonic suorittaa kepit omatoimisesti ja jopa ajoittain hyppii niitä, mutta tahdon ne entistäkin vauhdikkaammiksi ja hakeutumista niille eri kulmista. Lisäksi jos minä kuljen "väärällä puolella" eli vasemmalla, ei kepit oikein suju.. treeniä, treeniä.. 8.1 meillä on tarkastuskäynti fysioterapeutille ja tilanteesta riippuen alan treenata vihdoin Sonicin kanssa tiukkoja käännöksiä. Lisäksi muita tällaisia mainittavia juttuja on entistä parempi irtoaminen niin eteen kuin sivusuunnassakin ja kontakteista varmempia ja puomille lisää vauhtia! :D Siinähän sitä taas oli...

Tuosta fysioterapiasta mainitakseni olemme tehneet joka päivä (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta) Annan antamat jumpat. Nyt Sonicin oikea kyynärpää ei pahemmin enää törrötä, sillä lihasta kumpaankin jalkaan on selvästi tullut! Hienoa!! :) Mutta vasen kyynär on edelleen löysä.. ööö?! :D On kiva kuulla mitä olemme tehneet jumpissa niin pahasti väärin, että oikea puoli on kehittynyt vasenta paremmin. Saatan ehkä kyllä itsekin arvata, sillä laatikko jumpassa koira poistuu useimmiten laatikon vasemmalle puolelle + se astuu aina oikealla jalalla alas laatikolta. Anna varmasti antaa jatkoa varten jumppaohjeet jolla saamme myös vasemman puolen kuntoon. Olen TODELLA yllättynyt miten tässä vähän yli 2kk on tapahtunut noin paljon! Tällä menolla Sonicin kyynärät ovat paremmat kuin ikinä kesään mennessä, jos vain tuossa vasemmassa ei ilmene mitään kummallista. Lisäksi koiran tasapaino on selvästi parantunut. Innolla odottelen myös Sonicin viimeisen sertin metsästystä. :) Tosin sitä joudutaan odottelemaan toukokuun ulkonäyttelyihin, sillä isoihin KV-näyttelyihin en Sonicin kanssa lähde ja alkuvuoden ryhmänäyttelyt ovat niin kaukana..

Tulipahan taas pitkästä aikaa pitkä sepustus. :) Jos vaan muistaisi päivitellä useammin jatkossa..

Epikset

2009-11-15T01:40:00.003+02:00

Nyt on takana minun ja Sonicin ensimmäiset epäviralliset agilitykisat. Lähdimme koittamaan onnea Hyvinkään koiraurheilukeskuksessa järjestettäviin epiksiin. Ilmoitin Sonicin kahteen starttiin, molemmat minimölleihin.

Rata oli minusta suht helppo. Olen tottunut treeneissä tekemään niin vaikeita ratoja, että niihin verrattuna tuo rata oli pelkkää juoksua. Ja ilmeisen hyvin se menikin Sonicin kanssa, sillä olimme 11 koirasta ensimmäisiä!! Jee! :) Hyvä aloitus! Saimme ensimmäisellä startilla puhtaan nollaradan, josta olen todella tyytyväinen. Jos jotain huonoa pitää sanoa radasta on käännökset aidoilta olivat väljiä. Jos väljyyttä saisi pois niin sekunteja säästyisi. Mutta tässä vaiheessa on hyvä ettei käännökset ole kamalan tiukkoja Sonicin kyynäriä ajatellen. Toisella startilla Sonic päätti kääntyä toisesta putkesta ulos. Muuten rata meni oikein hienosti. Katselin kisaavien rataantutustumista, eikä sekään rata näyttänyt ihan ylivoimaiselta. Ehkä ensi epiksissä voisi kokeilla radan möllejä ja radan kisaavia.. hmm.. :) Mutta nyt on hyvä fiilis oikeaa kisaamista ajatellen!!

Viimeisimmät agireenit..

2009-11-13T09:23:00.005+02:00

Ei taas ole hetkeen tullut kirjoteltua. Sonicin kanssa ollaan puuhailtu lähinnä agilityyn liittyviä asioita. Parin viikon takaisissa treeneissä harjoittelimme putkeen irtoamista. Putki oli pitkänä edessä suorana ja koira lähetettiin paikaltaan, niin ettei jalat saaneet liikkua. Sonic irtosi putkeen 5,5m päästä ja tavoite olisi 7-12m. Vauhdin kanssa Sonic kyllä irtoaa ainakin tuon 7m. Sonicilla oli ihmeellinen tapa ennen putkeen menoa nousta takajaloilleen seisomaan putken eteen nojaten siihen, ikään kuin se katsoisi mitä siellä putken toisessa päässä näkyy.. :D sitten se pujahti putkeen. Outo koira. Treenasimme tuolla kerralla myös mm. omatoimisesti keppejä. Kepit ovat Sonicin osalta ihan hyvät harjoitteluun nähden. Sonic pujottelee ne jo itsenäisesti, kunhan vain huolehdin etten mene liian edelle. Jos olen liiane edellä, Sonic saattaa jättää keppejä välistä. Kunhan toistoja saadaan alle niin vauhtia alkaa varmasti tulla lisää ja Sonic kestää senkin vaikka olisin edellä.

Viime viikon treenit olivatkin omatoimitreenit. Harjoittelimme jälleen putkeen irtoamista, eteenirtoamista, takaaleikkausta ja keppejä. Eteen Sonic irtoaa jo todella hyvin. Jos aidat ovat edes jonkun näköisessä linjassa (ei tarvitse olla ihan suora), niin Sonic painaa eteenpäin pelkällä mene-käskyllä. Sonic kulkee kyllä ihan mukavasti, sillä pidemmällä estesuoralla se saa juostua ohitseni. Sonic oli ilmeisesti viikon aikana hautonut tuota putkea, sillä se meni todella hienosti. Sonic irtosi oikein hienosti putkeen ainakin sen 7m matkalta. Takaaleikkaustreeni menikin sitten vähän miten meni... Radalla oli rengas, joka ei ole aiemmin tuottanut ongelmaa. Nyt Sonic nerokkaana poikana hyppi vain renkaan viereistä.. aagh. Heti kun otin pelkän renkaan se hyppäsi sen läpi, mutta pieneen rataan yhdistettynä se hyppäsi renkaan vierestä. Treenasin muutamaan kertaan takaaleikkausta, se sujuu ihan hyvin. Koitinkin sitten jankata pojan kanssa rengasta naksuttimen avulla..

Eilisen treeneissä vuorossa oli jälleen rata! :) Tykkään paljon tehdä noissa ohjatuissa treeneissä jotain kinkkistä rataa, niistä tuntuu oppivan eniten. Taas vuorossa oli nimittäin erittäin kinkkisiä kohtia sisältävä rata. Radalla oli nyt mm. myös kepit ja puomi. Sonic painoi menemään niin lujaa kuin jaloistaan pääsi. Kepeille tultiin "väärältä" puolelta, joten haltuunoton tuli olla tiukka. Ensimmäisellä kerralla se ei sitä ollut, sillä Sonic meinasi singota hämäyksenä olevalle A:lle, joka oli suorassa linjassa edessä. Sain pelastettua tilanteen ja koira oli jälleen hallinnassa. Kepit menivät hyvin ja keppien jälkeen taas ohjauskuviohässäkkä ,jossa oli valssia ja välistä vetoa.. Siitä sitten putkeen ja putken jälkeen pingottiinkin lujaa: kaksi estettä, joiden jälkeen kaarros putken suun ohi puomille. Ajattelin että Sonic varmasti karkaisi putkeen, mutta ohjaaja neuvoi hyvin pitämään rintamasuunnan muualle niin kauan että putki oli ohitettu, jonka jälkeen koiran pystyi kääntämään puomille. Puomilla Sonic on HIDAS. Mutta luulen että tuohonkin tulee lisää vauhtia kunhan nuo Sonicin lihasjumpat etenee. Ensimmäiselle kerralla Sonic teki hienon 2on2off-asennon maahan.. xD Toisella kerralla se onnistui jo jättämään ne takajalat sinne kontaktille.

Lauantaina olisi tuolla treenihallillamme epäviralliset kisat. Sonicin kanssa oli hallikauden alkaessa ongelma se, ettei poika oikein ollut tottunut halliin. Luulen että samalla tavalla käy jos menemme jonnekkin vieraaseen halliin. Sen takia olisikin ehkä kiva käydä kokeilemassa epävirallisia kisoja omalla hallillamme.. Noh, nähtäväksi jää menenkö Sonicin kanssa huomenna käymään siellä.. x]

Reeniä pukkaa..

2009-10-27T18:45:00.004+02:00

Viime viikon torstaina oli jälleen ohjatut agitreenit Hyvinkäällä. Sonic oli jälleen ihan mielettömässä vireessä, juoksi minkä jaloistaan pääsi. Lisäksi poika on TODELLA alkanut seurata ohjausta. Saa itsekin alkaa jo juoksemaan tuon kanssa ihan tosissaan. Meillä oli jälleen kinkkinen kieputusrata joka koostui aidoista ja 2 putkesta. Sonic irtosi hyvin putkeen ja pitkillä suorilla sain todella juosta että ehdin loppuun ohjaamaan. Se mitä Sonicin kanssa tulee treenata on sivuttaiset irtoamiset. Tätä on helppo treenata kahdella esteellä ja valssata niiden väliä. Treeneistä jäi jälleen todella hyvä maku. Sonic on ilmeisesti vihdoin tajunnut mitä lajissa haetaan.. :D

Maanantaina aloitin syyslomani suuntaamalla heti aamulla Sonicin kanssa Ojankoon. Kävelin pojan kanssa pitkän lenkin pururadoilla, jonka jälkeen mentiin treenaamaan. Tein 10 esteen mittaisen radan jossa oli A, putki, kepit ja aitoja. Jälleen Sonic oli mielettömässä vireessä, mutta reilun puolen tunnin jälkeen pojasta alkoi huomata väsymyksen merkkejä. Kontakteja Sonicin kanssa täytyy entisestään vahvistaa. Sonic pysähtyy kontaktille vain jos itse hidastan ja sanon sille useaan kertaan "pinta"-sanan. Mutta se mikä on hienoa, poika ei hievahdakkaan siitä ennen kuin annan sille luvan mennä. Ensimmäisellä kerralla Sonic meni innoissaan kepeille ja alkoi "pomppia" niitä puolelta toiselle. Tästä olin hyvin iloinen, sillä kun torstaina kysyin miten saan Sonicin opetettua suorittamaan kepit niin, kouluttajamme sanoi että se tulee ajan kanssa itsestään. Tosin olen huomannut että aina alussa Sonicilla on niin paljon intoa ettei se jaksa suorittaa keppejä loppuu.. :/ Kun suurin ylienergisyys on saatu pois, Sonic suorittaa lähes poikkeuksetta kepit loppuun asti! Jee, hyvä Sonic.

Talvi alkaa todella tehdä tuloaan ja kohta on pakko lopettaa treenit ulkona. Olen päättänyt että pidän vuoden toisen treenitauon joulun ja uudenvuoden tienoilla (toinen kesällä). Siihen asti koitetaan treenailla ahkerasti samalla kun jumpalla koitetaan saada tasapainoa ja voimaa etupäähän. Nyt alkaa tuntua ettei tuo tavoite ensi keväänä/kesänä 1.luokan korkkaamisesta tunnu mahdottomalta! :)

Fysioterapiassa

2009-10-16T21:16:00.003+03:00

Tänään oli vihdoin vuorossa Sonicin ensimmäinen fysioterapia käynti. Tahdoin että asiantunteva ihminen tarkistaa Sonicin kunnon ja siksi varasin vajaa kk sitten ajan eläinklinikka Aistiin fysioterapeutti Anna Boströmille. En ole huomannut Sonicissa mitään jumien tapaista, mutta eihän sitä koskaan tiedä mitä siellä pinnan alla piilee. Aloitimme käynnin ulkona katselemalla Sonicin liikkeet. Niissä ei ollut mitään normaalista poikkeavaa. Sisällä Anna sitten tutki koko koiran läpi. Sonicin nivelien ja rangan liikkuvuus on hyvä, huomattavaa lihaskireyttä ei ollut ja koira oli muutenkin joustava. Suurin syy fysiorapiassa käynnille oli Sonicin löysät kyynärpäät, joista Anna sanoikin, että ne ovat ainoa kohta tuossa koirassa johon kannattaa puuttua. Lisäksi asia jonka olen itsekin huomannut: Sonicin tasapaino on todella huono! Tämä saattaakin olla yksi syy noihin yliliikkuviin olkaniveliin. Muuta huomioitavaa oli hieman vähäisempi lihasmassa oikeassa etujalassa.

Teimme erilaisia tasapainoharjoituksia joita sitten jatkamme kotona ja käymme tammikuussa tarkastuskäynnillä. Jumppapallon päällä teimme liikkeitä niin että Sonic makaa pallon päällä ja minun tulee pitää Sonicin olkavarsista kiinni samalla hieman nytkäyttäen palloa sivuille, eteen ja taakse. Näin Sonic joutuu tukemaan itseään lihaksilla, mutta kyynerpäät eivät missään tapauksessa pääse kääntymään sivuille. Toinen hyvä harjoitus oli punnerrukset. Näitä voi treenata esim. laatikon avulla. Sonicin tulee laskea päätä alemmas, jolloin se tekee työtä etenkin etupäällä. Tässäkin tulee tukea kyynäriä virheasentojen välttämiseksi. Yksi hyvä treeni on myös laatikon avulla tehtävä kävely. Sonicin tulee kävellä todella hitaasti laatikon päälle, sen yli ja siltä alas. Tämä tehdään todella hitaasti jotta Sonic joutuu oikein miettimään mikä jalka tulee seuraavaksi jne. Lisäksi yksi hyvä treeni on vuoron perään ristikkäisten jalkojen nostaminen, niin ettei koiraa tueta vaan se joutuu itse tekemään työn. Metsässä ja muussa epätasaisessa maastossa hyvä treeni on ottaa koira hihnaan ja kävelyttää koiraa todella hitaasti. Kaikissa näissä liikkeittä tulee ottaa huomioon se, ettei Sonic käännä kyynärpäitään ulos.

Olin todella tyytyväinen fyssarikäyntiin ja nyt todella aion tehdä kyseisiä jumppia. Puhuimme siitä miten nuo kyynerpäät vaikuttavat agilityyn. Sonicin kanssa kannattaa vielä tässä vaiheessa, ennen kuin jumpat on pidemmällä, ottaa käännökset löysemmin. Se mikä kyynärpäitä rasittaa on hypyt ja etenkin vinot hypyt. Lisäksi Anna neuvoi että Sonicin kannalta parasta olisi opettaa kepit niin, että koira "hyppii puolelta toiselle" ne. Tässä tekniikassa Sonic tekisi suurimman työn takajaloilla, joissa on todella hyvät lihakset.

Anna sanoi myös siitä ettei pidä ihmetellä jos jumppien edetessä Sonicin liikkuminen näyttää oudolta. Tässä kuitenkin ollaan muokkaamassa sitä tapaa jolla Sonic liikkuu. Mutta jos koira jostain syystä kipeytyy, on ehdottomasti hakeuduttava lääkäriin. Mutta nyt vain sitten jumppaillaan! :)

Ohjatut agitreenit

2009-10-16T00:21:00.005+03:00

Jälleen oli ohjattujen treenien vuoro. Viime viikon treeneissä en ollutkaan, mutta olen enemmän ja vähemmän ahkerasti käynyt omatoimisesti treenaamassa Ojangossa. Sonicin kanssa alkaa tapahtua huimaa edistymistä. Viime viikolla Sonic suoritti ensimmäistä kertaa A:n täydellisesti ja tämän päivän treeneissä pojalla oli ihan mieletön vire. Sonic painoi täysillä, seurasi ohjausta ja jaksoi tehdä useita toistoja pienellä pätkällä ja lopussa tuli haltuun vaikka vieressä treenasi narttukoira meidän tiellä. Tuollaista virettä on kaivattu! Kouluttajamme sanoikin ettei ole koskaan vielä nähnyt Sonicia tuollaisena.

Keppejä olen treenannut Sonicin kanssa urakalla. Teen niin että näytän ensimmäisen välin, jonka jälkeen ohjaan vain suullisesti. Nyt Sonic pujottelee kepit omatoimisesti, olin edellä, jäljessä tai kaukana sivussa. Vauhti ei päätä huimaa, mutta pääasia että tässä vaiheessa suorittaa puhtaasti. Alku keppitreeneissä oli aika kankeaa. Koska en löytänyt Ojangosta 4 keppiä, (jollain kentällä ehkä olisi ollut) treenasin 6 kepillä. Noh, nämä 6 keppiä meni hyvin, mutta kun mukaan lisättiin loput 6, tuli poika pois aina kesken. Päätinkin siis kokeilla 12 kepillä. Alkuun Sonic teki paljon virheitä ja selvää tympiimtymistä oli ilmassa, mutta muutaman onnistuneen suorituksen jälkeen onnistumisprosentti alkoi kasvaa ja Sonic ei enää edes hamuillut ennen viimeistä keppiä pois. Kehitys on ollut huimaa, ottaen huomioon että keppejä on nyt aktiivisesti treenattu 2 viikkoa.

Kopioin eilen netistä miltei 70kpl tämän vuoden 1.luokan kisojen ratoja. Tulostin näitä ja päätin että alan tästä lähtien tekemään aina omatoimitreeneissä osan jostain radasta. Näin saan mukaan kunnon ohjaustreeniä. Itse olen taas oppinut enemmän vartalo-ohjauksesta. Alkaa jo itsekin tajuta missä meni vikaan kun koira sinkoaa ihan väärään suuntaan. Tällä hetkellä olen todella tyytyväinen Soniciin agilityn suhteen. Poika kuuntelee kentällä korvat höröllä. Suurin muutos on se, ettei poika todellakaan hamua muiden luokse treeneissä vaan keskittyy vain omaan suoritukseen. Vielä kun saisi tuon samanlaisen tottelevaisuuden jokapäiväiseen elämään. :D Tarkoitukseni on koittaa käydä nyt vielä säiden salliessa treenaamassa 1-2krt ohjattujen treenien lisäksi. Kyllä Sonicista vielä hyvä agilitykoira saadaan! :)

Taas uusi blogi.. :D

2009-10-04T14:23:00.014+03:00

Jospa tässä nyt sitten olisi tää meidän "lopullinen" ratkaisu tähän kirjotteluun. Koulu ja muut harrastuskiireet on vienyt motivaation varsinaisten kotisivujen päivittelyltä, mutta olen huomannut että agin kannalta olisi todella hyvä kirjailla treenien tapahtumia ylös niin muistaa myöhemminkin mikä on mättänyt ja mitä saatiin ohjeeksi treeneihin. Hallikausi siis alkoi agilityssä jo syyskuun alussa. Olen ollut todella tyytyväinen menneisiin treeneihin. Ohjaajanamme on Tiina Väisänen ja hän on seuran ulkopuolinen henkilö. Ensimmäinen suuri mullistus oli Sonicin keinu. Sonic oli alkanut pomppia keinulta puolessa välissä alas. Tiina kysyi oliko keinulla sattunut jotain, mutta kun ei niin ei! Keinua on aina hidastettu jotta saataisiin estettyä keinun rämähtäminen. Hän arveli tämän kaiken vaan johtuvan siitä että koiran fysiikka sanoo että keinun tulisi laskea alas nopeammin. No päätimme treeneissä kokeilla niin, että laitoimme palan lihapullaa alastulokontaktin yläpäähän ja aivan laudan loppuun. Sonic päästettiin laudalle eikä lautaa hidastettu millään tapaa ja kappas, niin se poika vaan söi lihapulla huomaamatta mitään laudan räsähdystä! :) Kokeiltii useampaan kertaan ja hyvin meni. Nyt vaan treenataan keinua niin että pikkuhiljaa namua siirrettää pidemmälle ja pidemmälle. Aion kyllä opettaa että koira odottaisi vähän ylempänä laudan laskua, sillä mitä pidemällä koira on laudan maahan räsähtäessä, sitä enemmän se rasittaa koiran niveliä ja jalkoja yleensäkin.

Toinen suuri mullistus oli A. Olen pähkäillyt pääni miltei puhki miksi Sonic ei vaan pysähdy aalla kontaktille, vaikka se on osaa jo hyvin 2on2off-asennon. No, tähän oli selvä syy: Sonicin lihakset eivät vielä ole niin kehittyneet että se jaksaisi hidastaa. Sonic on sen verran nuori koira, että tämä on ihan luonnollista, mutta lihaksia kannattaa alkaa kehittää jumpalla. Nyt olenkin päättänyt etten vaadi Sonicilta aalla mitään täydellistä kontaktia ennen kuin koira on siihen fyysisesti valmis.

Viime torstain treeneissä ohjelmassa oli kepit. Jokainen näytti vuorollaan miten kepit sujuvat ja saimme sen mukaan ohjeita. Sonic suorittaa kepit hyvin kun ohjaan sitä kädellä. Nyt tästä olisi päästävä eroon. Teimme niin että näytin Sonicille ensimmäisen välin ja sen jälkeen kädet selän takana koitin saada Sonicin kiertämään kepit pelkällä kepit-sanalla. No, tämä meni vähän niin ja näin joten otimme käyttöön 4:n kepin harjoituskepit. Palkkioksi mielettömät kehut ja nameja, mutta ei palloa! Tämän huomasin heti helpottavan, sillä kun koira tietää että viimeisen kepin jälkeen lentää pallo, se usein ennakoi ja poistuu ennen viimeistä väliä pallon toivossa. Nyt keppejä treenaillaan niin että Sonic saa omatoimisesti suorittaa keppejä ilman että osoittelen käsillä. Aikaa se vaatii, mutta tavoitteenahan on että koira suorittaisi esteet mahdollisimman omatoimisesti ja oikein.

Treeneissä olen taas paljon oppinut mm. vartalo-ohjauksesta. Liityin myös jäseneksi HSKH, jotta saan käydä vapaatreeneissä Ojangon kentällä. Ojankoon on huomattavasti lyhyempi matka minulla kuin Järvenpäähään. Tämä osaltaan varmasti lisää treenien määrää. Tällä hetkellä treenataan Sonicin kanssa 2 kertaa viikossa, mutta saa nähdä kuinka tuo talven tulo alkaa estää omatoimitreenejä.